Kestävä kehitys

Suomen Triathlonliiton kestävän kehityksen suunnitelma

Triathlonliiton kestävän kehityksen suunnitelma kuvaa liiton nykytilaa, asettaa tavoitteet ja esittää toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi. Suunnitelma tarkastelee kestävää kehitystä kolmen eri näkökulman kautta: ympäristön, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden. Tämä suunnitelma koskee Triathlonliiton alaista toimintaa, mukaan lukien eri valiokuntien alainen toiminta. Suunnitelmassa otetaan huomioon yhteisön ja yksilön vastuu kestävästä kehityksestä.

Kestävä kehitys viittaa kehitykseen, joka takaa sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvät elinolosuhteet. YK on tehnyt Agenda 2030 -tavoiteohjelman, jonka tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys ja edistää kestävää kehitystä. Agenda 2030 pyrkii ohjaamaan globaalin kehityksen polulle, jossa ihmisten hyvinvointi, ihmisoikeudet, taloudellinen vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ekologisesti kestävällä tavalla samalla kun köyhyys poistetaan. Sen saavuttamiseksi Agenda 2030 sisältää 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta, jotka edellyttävät toimia kaikilla tasoilla ja kaikilta osapuolilta.

Triathlonliitto on määritellyt uudessa strategiassaan tavoitteekseen edistää triathlonin kuvaa elämyksellisenä, yhteisöllisenä, vastuullisena sekä kaikille avoimena lajina. Yksi keskeinen osa vastuullisuutta on kestävän kehityksen edistäminen liiton kaikessa toiminnassa. Liitto haluaa myös rohkaista kaikkia triathlonin parissa toimivia sitoutumaan kestävän kehityksen periaatteisiin omalta osaltaan, jotta lajista saadaan entistäkin kestävämpi ja parempi kaikille sen harrastajille.

Nykytila

Triathlon on ekologisen kestävän kehityksen näkökulmasta haastava laji. Vaikka harrastajat yleisesti ovatkin aktiivisia liikkujia, jotka voisivat suosia ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja kuten pyöräilyä, tämä ei aina toteudu käytännössä. Lisäksi lajiin liitetään vahvasti matkailu, elämysurheilu ja kaupallisuus, jotka eivät aina tue kestävän kehityksen arvoja. Triathlonliitto kuitenkin sitoutuu urheiluyhteisön kestävän kehityksen tavoitteisiin ja on ensin lähtenyt muokkaamaan omaa toimintaansa tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2024 alusta lähtien liitto on myös tarjonnut kilpailunjärjestäjille mahdollisuuden hakea ympäristövastuullisen kilpailun sertifikaattia. Tätä ajattelumallia laajennetaan myös seuroihin vuonna 2025, jolloin niitä rohkaistaan innovoimaan ympäristöystävällisiä toimintamalleja. Tavoitteena on, että ympäristövastuullisuus otetaan huomioon myös liiton SM-kisahauissa tulevina vuosina, ja ympäristövastuullisin seura palkitaan vuoden 2025. lopussa.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden osalta Triathlonliitto on ollut jo vuosia aktiivinen toimija. Liiton sääntöjä on muokattu lisäämään demokratiaa ja tasa-arvoa, ja liiton koko hallinto on ollut pitkää täysin sähköistetty. Hyvä esimerkki tästä on, että tilintarkastuksen yhteydessä ei käsitellä yhtään paperia, vaan kaikki dokumentaatio on sähköistä, kuten myös dokumenttien allekirjoitukset. Kaikki liiton viralliset kokoukset järjestetään etänä, mikä on parantanut seurojen ja liiton välistä vuorovaikutusta merkittävästi. Liiton vuosikokousten kaikki asiakirjat, mukaan lukien tilinpäätös, ovat saatavilla liiton verkkosivuilla, ja tilinpäätös on laadittu käyttäen kaikkia tilejä. Liiton talous on myös ollut vakaa vuosien ajan, mikä on tuonut toimintaan ennakoitavuutta ja vahvuutta.

Triathlonliiton kestävän kehityksen suunnitelman tavoitteet ovat:

1.    Vakiinnuttaa kestävän kehityksen ajattelumalli Triathlonliiton omassa sekä seurojen ja kilpailunjärjestäjien toiminnassa.

2.    Löytää uusia ympäristöystävällisiä sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kestäviä toimintatapoja nykyisten haitallisten käytäntöjen korvaamiseksi.

3.    Tiedottaa ja kouluttaa kestävän kehityksen toimintamalleista kilpailunjärjestäjille, urheilijoille ja jäsenseuroille.

Ekologinen kestävyys

Kestävän kehityksen ympäristönäkökulmassa otetaan huomioon kaikki, mikä liittyy kulutukseen, energian tuotantoon ja maapallon luonnonvarojen hyödyntämiseen. Toiminta pitää tapahtua ympäristön kantokykyä vaarantamatta, kiinnittämällä erityisesti huomiota uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön, kulutus- ja toimintatapoihin sekä asenteisiin. Ympäristönäkökohdissa Suomen Triathlonliiton toiminnan vaikutuksia tarkastellaan suhteessa näihin tekijöihin.

Triathlonliiton toiminnan perustana ovat vastuullisuus sekä liikunnan eettiset arvot sekä urheilun urheiluyhteisön kestävän kehityksen tavoitteet. Toiminnassamme kannamme vastuun ympäristöstä ja pyrimme kaikessa toiminnassamme huomioimaan kestävän kehityksen.

Ympäristönäkökulma voi myös liittyä pieniin arkipäivän valintoihin. Lähiympäristön ilmanlaatuun voidaan vaikuttaa muiden muassa pyöräilemällä tai kävelemällä lyhyet matkat. Pidemmillä matkoilla kannustetaan käyttämään joukkoliikennettä tai kimppakyytejä. Triathlonliitossa työmatkat tulee aina toteuttaa mahdollisimman aika-, kustannus- ja tavoitetehokkaasti. Henkilöstöllä on polkupyöräetu ja heitä kannustetaan pyöräilemään työmatkat. Triathlonliitossa henkilöstöä kannustetaan mahdollisuuksien mukaan järjestelemään useampi työtapahtuma työmatkalle tai hyödyntämään etäpalavereita, jotta ylimääräisiltä työmatkoilta vältytään.

Triathlonliiton periaatteiden mukaisesti kaikki sen järjestämät tapahtumat pyritään ilmastopäästöjen vähentämiseksi sijoittamaan hyvien julkisten kulkuyhteyksien päähän. Kokousten ja koulutuksien kohdalla mahdollistetaan etäosallistuminen aina kun se on sisällön kannalta järkevää. Triathlonliitossa hallituksen kokoukset pidetään pääsääntöisesti etäyhteyksin, näin hallituksen jäsenten ei tarvitse matkustaa. Triathlonliiton uusien toimintasääntöjen mukaan liiton sääntömääräiset vuosikokoukset voidaan pitää sekä lähi-, hybridi- että etäkokouksina. Maajoukkueiden kilpailu- ja leirimatkojen osalta kannustetaan kotimaassa kimppakyyteihin. Lentomatkailussa valitaan mahdollisimman aika- ja kustannustehokkaat reitit. Triathlonliiton valmennuskoulutukset on muutettu hybridimuotoisiksi, joka on pienentänyt matkustamista olennaisesti.

Työtilojen energiankulutukseen vaikutetaan ottamalla huomioon niiden tehokkuus, mukavuus ja käytetty aika. Triathlonliitolla on yhteinen toimisto Suomen Pyöräilyn kanssa, mikä auttaa säästämään taloudellisia resursseja. Lisäksi henkilöstö tekee pääasiassa etätöitä, mikä vähentää työtilojen energiakulutusta entisestään.

Ruuantuotanto on suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Triathlonliitto hillitsee omalta osaltaan ilmastonmuutosta valitsemalla kokoustarjoiluihin mahdollisuuksien mukaan kasvisruokaa ja lähituotantona tehtyjä vaihtoehtoja. Koska käytännössä kaikki liiton kokoukset järjestetään nykyään etänä, ei kokoustarjoilua tarvitse hankkia. Jos tarjoiluja tarvitaan, hyvällä etukäteissuunnittelulla ja kokouksien osallistujamäärän kartoittamisella pyritään tarjoilut mitoittamaan optimaalisesti ja ruokahävikki minimoimaan.

Luonnon varojen säästämiseksi liiton pyrkimys on toimia vähäpaperisesti ja miettien tarkasti materiaalihankintoja. Vähäpaperinen toiminta tarkoittaa liitossa muun muassa tulostamisen minimoimista, sähköisen koulutusmateriaalin sekä sähköisten muistioiden ja kokousasiakirjojen tuottamista. Triathlonliiton hallinto toimiikin kokonaan sähköisesti. Kaikki liiton pöytäkirjat, muistiot, asiakirjat ja sopimukset allekirjoitetaan sähköisesti ja asiakirjat on tallennettu sähköiseen arkistoon. Myös urheilijoiden kolmikantasopimukset allekirjoitetaan sähköisesti. Liiton taloushallinto on niin ikään toteutettu täysin sähköisesti. Tämä tarkoittaa, että myös tilintarkastus on voitu toteuttaa jo useamman vuoden täysin sähköisten dokumenttien ja arkistojen perusteella. Toimintatapa säästää sekä aikaa, rahaa että luonnon varoja.

Triathlonliiton materiaalihankintojen tarve muun muassa toimistotarvikkeiden tai markkinointiin liittyvien materiaalien tarve on lähes olematonta. Jos tilaamiselle tulee tarvetta, otetaan materiaalitilausten yhteydessä huomioon vastaavat kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet. Kilpailuasuja tilataan tarvittaessa ja maltillisesti.

Vuodesta 2024 lähtien Triathlonliitto sitoutuu korvaamaan kaikki SM-kilpailuiden mitalit ja pokaalit vastuullisesti tuotetuilla puisilla mitaleilla ja pokaaleilla. Näiden mitalien toimittajalla on Avainlippu-merkki, mikä tarkoittaa, että ne ovat kotimaisia ja valmistettu sertifioidusta, vastuullisesti kasvatetusta puusta. Tuotantoketjussa on suosittu lyhyitä välimatkoja ja paikallisia yrityksiä, mikä edistää paikallistaloutta.

Puisten mitalien ja pokaalien käyttö vähentää sekä niiden kierrätyksen että hävittämisen kustannuksia verrattuna aiemmin käytettyihin metallisiin mitaleihin. Lisäksi niiden hankintahinta on vain puolet metallimitalien hinnasta, mikä säästää liitolle kustannuksia.

Triathlonliiton alaisten kilpailujen reitit suunnitellaan niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä alueen asukkaille ja luonnolle. Triathlonissa esimerkiksi roskaaminen johtaa kilpailijan hylkäämiseen kilpailusääntöjen mukaisesti. Lisäksi Triathlonliitto lanseerasi keväällä 2024 ympäristövastuullisen kilpailun sertifikaatin, joka asettaa kilpailuille muita ympäristövastuun kriteereitä, kuten mitaleiden ja finisher-paitojen puuttumisen sekä kierrätyksestä huolehtimisen. Liitossa työskennellään myös e-kilpailujen kehittämiseksi lapsille ja nuorille, jotta heille tarjoutuisi mahdollisuus osallistua kilpailuihin ilman matkustamista tai ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. 

Triathlonliiton ekologisen osa-alueen toimenpiteet ovat seuraavat:

1.    Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat henkilöstölle

a.    Pyöräily tai kävely lyhyillä työmatkoilla.

b.    Pidemmillä matkoilla suositaan joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

c.     Työmatkat toteutetaan aika-, kustannus- ja tavoitetehokkaasti.

d.    Etätyömahdollisuudet vähentävät energiankulutusta ja päästöjä.

e.     Kokoukset järjestetään etäyhteyksin ja tarvittaessa hybridikokouksina.

f.      Liiton valmennuskoulutukset järjestetään hybridimuotoisena

2.    Ruuantuotannon ja jätteiden hallinta:

a.    Kokoustarjoilut suosivat kasvisruokaa tai paikallisesti tuotettua ruokaa

b.    Jätteiden lajittelu ja vähäpapereinen toiminta vähentävät ympäristövaikutuksia.

3.    Sähköinen hallinto ja materiaalihankinnat

a.    Sähköinen hallinto ja allekirjoitukset vähentävät paperin käyttöä ja säästävät resursseja.

b.    Materiaalihankinnat optimoidaan ja kiinnitetään huomiota kierrätysmateriaaleihin.

4.    Kilpailujen ympäristövaikutusten hallinta:

a.    Kilpailureitit suunnitellaan minimoimaan haittaa alueen asukkaille ja luonnolle.

b.    Kilpailijoiden tulee noudattaa kilpailusääntöjä, roskaaminen johtaa aina hylkäykseen

c.     Ympäristö Sertifikaatti tulee osaksi liiton alaisten kilpailuiden valintaa

d.    Kehitetään etäkilpailuja junioreille

5.    Uusien toimintatapojen löytäminen vanhojen ympäristölle haitallisten käytäntöjen korvaamiseksi.

a.    Ympäristövastuullisen kilpailun sertifikaatti

b.    Puiset mitalit ja pokaalit

c.     Seuroille ympäristövastuun sertifikaatti

Toimenpiteiden kohdat 1–3 ovat olleet liitossa vakiintuneita toimintatapoja, joten niiden kohdalla toiminta on jatkuvaa.

Toimenpide kohta 4: Ympäristövastuullisen kilpailun sertifikaatti otetaan osaksi SM – ja Cup-kilpailuiden valintaa vuonna 2025. Tavoite että vuonna 2028 kaikilla liiton alaisilla kilpailuilla on tämä sertifikaatti.

Toimenpide kohta 4: Liitto järjestää vähintään yhden etä cup-kilpailusarjan lapsille ja nuorille per vuosi (2024–2028).

Toimenpide 5: Liitto korvaa kaikki mitalit ja pokaalit puisilla tuotteilla vuodesta 2024 lähtien.

Toimenpide 5: Seurojen ympäristövastuun sertifikaatti lanseerataan 2025. Tavoite, että vuonna 2028 vähintään 25 % seuroista on hakenut tätä.

Toimenpiteisiin 4 ja 5 liittyy myös vahvasti liiton järjestämä koulutus ja tiedottaminen.

Sosiaalinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys pyrkii varmistamaan kaikille ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, perusoikeuksiin ja osallistumiseen päätöksentekoon. Se korostaa monimuotoisuuden ja tasapainoisen kasvun merkitystä sekä kunnioittaa kaikkien oikeuksia.

 

Sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksia ovat turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja esteetön ympäristö sekä lajiliiton toiminta sosiaalisena kokonaisuutena. On olennaista huolehtia systemaattisesti henkilöstön ja vapaaehtoisten hyvinvoinnista, turvallisuudesta, terveydestä ja jaksamisesta esimerkiksi henkilöstöpolitiikan, työsuojelun, terveyspalveluiden ja muiden toimenpiteiden avulla.

 

Triathlonliiton ensisijaisena pyrkimyksenä sosiaalisen kestävyyden osalta on henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen. Tätä tuetaan tarjoamalla työntekijöille muun muassa työterveyshuolto, mahdollisuutta etätyöhön ja asiamukaisia työvälineitä. Lisäksi työpaikkaruokailu on järjestetty siten, että työntekijät voivat käyttää lounasseteleitä omavastuuosuutta vastaan. Seurojen ja liiton vapaaehtoisten hyvinvoinnin lisäämiseksi liitto on aloittanut mentorointiohjelman, jota tullaan tarjoamaan seuroille alkuvuodesta 2025.

Triathlonliiton henkilöstöä rohkaistaan myös osallistumaan hyötyliikuntaan työpäivän aikana esimerkiksi kävelykokousten muodossa aina kun se on mahdollista. Työntekijöille jää vastuu suunnitella työpäivänsä siten, että tarvittavat tauot voidaan pitää. Sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tarjota mahdollisuuksia kouluttautumiseen, ja siksi Triathlonliiton henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua erityisesti suunnitellun koulutussuunnitelman mukaisiin koulutuksiin.

Triathlonliitossa edistetään sosiaalista kestävyyttä myös urheilun saralla. Para-urheilu on täysin integroitu osaksi liiton normaalia toimintaa. Tämä tarkoittaa, että niin vammattomia kuin paraurheilijoitakin osallistuu esimerkiksi liiton leireille. Ohjelmaa muokataan niin, että jokaisella on tasavertaiset mahdollisuudet harjoitella leirillä omalla taitotasollaan. Samaa periaatetta sovelletaan myös liiton virallisessa akatemiatoiminnassa Turussa, missä paraurheilijoilla on samat harjoitusmahdollisuudet kuin vammattomilla urheilijoilla. Tämä toimintatapa mahdollistaa paraurheilun jatkumisen, koska erillisen toiminnan järjestäminen ei olisi mahdollista lajin pienehköjen paraurheilijamäärien vuoksi.

Liiton hallituksen ja viralliset kokoukset on järjestetty etäkokouksina jo vuosien ajan. Tätä käytäntöä jatketaan myös tulevaisuudessa, koska se helpottaa järjestämään säännöllisesti kokouksia ilman tarvetta matkustamiseen tai ajanhallintaan liittyviä haasteita. Etäkokoukset ovat lisäksi lisänneet seurojen halukkuutta osallistua liiton virallisiin, mikä edistää päätöksenteon demokraattisuutta. Liiton virallisten kokousten yhteyteen on myös lisätty keskustelutilaisuuksia, joissa hallitus esimerkiksi esittelee tulevia muutoksia tai suunnitelmia. Liiton säännöissä on myös pykälä, jonka mukaa hallituksessa tulee olla kumpaakin sukupuolta vähintään 33 % ja vuoden 2023 syyskokouksessa hallitukseen valittiin urheilijajäsen. Myös valiokuntien jäseniksi on vuoden 2024 alusta saatu rekrytoitua urheilijoita, joka edistää päätöksenteon monimuotoisuutta. 

Triathlonliiton sosiaalisen osa-alueen toimenpiteet ovat seuraavat:

1.    Henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen

a.    Tarjotaan työterveyshuolto ja etätyömahdollisuus.

b.    Varmistetaan asianmukaiset työvälineet ja järjestetään työpaikkaruokailu lounasseteleitä vastaan.

c.     Mentorointi ohjelma seurojen vapaaehtoisille

2.    Hyötyliikunnan edistäminen työpäivän aikana

a.    Kannustetaan osallistumaan kokouksiin kävellen, jos se on mahdollista sekä pitämään työpäivän aikana sopivia taukoja.

b.    Tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautumiseen suunnitellun koulutussuunnitelman mukaisesti.

3.    Sosiaalisen kestävyyden edistäminen urheilussa

a.    Integroidaan paraurheilu osaksi liiton normaalia toimintaa.

b.    Varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet harjoitteluun ja osallistumiseen niin vammaisille kuin vammattomille urheilijoille.

4.     Etäkokoukset ja päätöksenteon demokraattisuus

a.    Järjestetään hallituksen ja viralliset kokoukset etäkokouksina, mikä lisää seurojen halukkuutta osallistua niihin.

b.    Säännöissä määritelmä sukupuolijakaumasta

c.     Urheilijaedustus sekä hallituksessa että valiokunnissa.

Sosiaalisen kestävyyden osalta toimenpiteet ovat pääosin jatkuvia eli ne ovat osa liiton nykyistä toimintaa. Liitto on aloittanut keväällä 2024 mentorointiohjelman sekä seurojen valmentajille että liiton tuomareille. Kun vuoden 2024 toiminnasta on saatu palaute, toimintaa on tarkoitus kehittää ja laajentaa vuoden 2025 alussa. Liiton seuraavassa sääntömuutoksessa tehdään muutos, jonka jälkeen urheilijaedustus on sääntömääräinen asia. 

Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys merkitsee tasapainoista kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ehtymiseen tai velkaantumiseen. Tavoitteeseen päästään hyödyntämällä uusiutuvia luonnonvaroja, tehostamalla resurssien ja materiaalien käyttöä sekä noudattamalla kiertotalouden periaatteita. Maapallon kantokyvyn rajojen huomioiminen on ensisijaista nykyisyydessä ja tulevaisuudessa.

Yhdistysten on lähtökohtaisesti toimittava voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, joka määrittelee kattavasti, miten tulee toimia eri tilanteissa. Taloudellisesti vastuullinen yhdistys täyttää verovelvoitteensa, maksaa palkat ja huolehtii yhteiskunnallisista velvoitteista. Tärkeimmät vastuut kestävän talouden näkökulmasta koskevat tuotannon ja palvelujen kestävyyttä sekä näiden tiedottamisesta kuluttajille.

Pyrkiessään kestävään talouskasvuun yhdistysten on lisäksi noudatettava avoimuuden periaatetta, raportoitava toiminnastaan julkisesti ja viestittävä vastuullisuudestaan sidosryhmilleen. Tämä luo luottamusta ja mahdollistaa toiminnan arvioinnin.

Triathlonliiton taloutta seurataan tarkasti kuukausittain hallituksen kokouksissa, ja kaikki tilinpäätökset ovat julkisesti saatavilla liiton verkkosivuilla. Kaikki talouden osa-alueet hoidetaan avoimesti ja ajantasaisesti, ja kaikki verot, lakisääteiset maksut ja ostolaskut hoidetaan aina ajallaan. Kaikki talouteen liittyvä dokumentaatio säilytetään sähköisessä kirjanpito-ohjelmassa, mikä varmistaa jatkuvuuden ja helpon pääsyn tietoihin työntekijän vaihdon tai sairastumisen tapahtuessa.

Triathlonliitolla ei ole merkittävää omaisuutta, eikä uusien hankintojen tarvetta ole. Kun työvälineitä kuten tietokoneita tai puhelimia päivitetään, painopiste on laadussa hintojen sijaan, mikäli se takaa pidemmän käyttöiän ja vähäisemmän energiankulutuksen. Työntekijät ovat vastuussa omien työvälineidensä kunnosta ja huollosta, mikä auttaa pidentämään niiden käyttöikää.

Vuodesta 2024 lähtien Triathlonliitto sitoutuu korvaamaan kaikki SM-kilpailuiden mitalit vastuullisesti tuotetuilla puisilla mitaleilla. Puisten mitalien käyttö vähentää sekä niiden kierrätyksen että hävittämisen kustannuksia verrattuna aiemmin käytettyihin metallisiin mitaleihin. Lisäksi niiden hankintahinta on vain puolet metallimitalien hinnasta, mikä säästää liitolle kustannuksia.

Triathlonliiton taloudellisen osa-alueen toimenpiteet ovat seuraavat:

1.    Talouden prosessit ovat kunnossa

2.    Talouden hallinnossa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia

3.    Laskut, palkat ja verot maksetaan ajallaan

4.    Viranomaisilmoitukset tehdään ajantasaisesti (tulorekisteri)

5.    Liiton tilinpäätökset löytyvät liiton nettisivuilta

6.    Liiton talous on vakaata eikä sillä ole velkaa

7.    Hankinoissa suositaan vastuullisesti tuotettuja tuotteita

 

Lähteet:

Ekokompassiopas: https://ekokompassi.fi

Kestäväkehitys: Agenda 2030: https://kestavakehitys.fi/agenda-2030

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan KESTÄVÄN KEHITYKSEN LINJAUS:  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162183/OKM_2020_9.pdf

Olympiakomitea: KEKE-koutsi: https://www.olympiakomitea.fi/keke-koutsi-vinkit-ymparistovastuulliseen-seuratoimintaan/

Olympiakomitea: Urheillaan ihmiseksi – Urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma: https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2020/02/ee3bcc3b-urheiluyhteison-vastuullisuusohjelma-2020-2024.pdf