Säännöt

Voimassa olevat säännöt (hyväksytty 08.12.2022)

1 § LIITON NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen Triathlonliitto ry, ruotsiksi Triathlon Finland
Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään nimeä Triathlon Finland. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi.

Liiton kotipaikka on Helsinki ja sen kieli on suomi

2 § LIITON TARKOITUS

Liiton tarkoituksena on kehittää ja levittää triathlonharrastusta ja
-tietoutta, toimia triathlonin alalla toimivien jäsenseurojensa
valtakunnallisena liittona sekä edustaa lajiliittona
triathlonurheilua Suomessa ja ulkomailla.

Näissä säännöissä liiton alaisilla lajeilla tarkoitetaan lajeja,
joissa yhdistetään useita kestävyyslajeja yhtämittaiseksi suoritukseksi

Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun
reilun pelin periaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään
sukupuolten ja ihmisten välistä tasa-arvoa ja suvaitsevuutta.

3 § TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN
Tarkoitustaan liitto toteuttaa:

1. Järjestämällä ja kehittämällä joko itse tai jäsenseurojensa
kanssa valmennus-, harjoitus-, kilpailu-, kuntoliikunta- ja
tiedotustoimintaa

2. Opastamalla uusien triathlonseurojen perustamisessa ja
edesauttamalla triathlonharrastuksen lisäämistä ja kehittämistä jo
toimivissa jäsenseuroissa

3. Tukemalla mahdollisuuksiensa mukaan kyvykkäiden ja
kehityskelpoisten urheilijoiden triathlonharrastusta

4. Laatimalla ja vahvistamalla alansa säännöt (kilpailu-,
luokittelu-, ansiomerkki-, kurinpito- ym. säännöt)

5. Valvomalla sääntöjen noudattamista ja ratkaisemalla niitä
koskevat rikkomukset ja erimielisyydet

6. Ohjaamalla ja valvomalla jäsenseurojensa kilpailutoimintaa
Suomessa ja ulkomailla ja tarvittaessa toimeenpanemalla kilpailuja ja juhlia

7. Osallistumalla lajin kansainvälisiin kokouksiin ja vastaaviin
tilaisuuksiin ja edustamalla jäsenliittona Suomessa kansainvälisiä
liittoja (World Triathlon ja Europe Triathlon) ja valvomalla niiden sääntöjen ja määräysten noudattamista

8. Huolehtimalla alan tiedotus- ja julkaisutoiminnasta

9. Ylläpitämällä yhteyksiä ja liittymällä jäseneksi sellaisiin koti-
ja ulkomaisiin järjestöihin ja yhteisöihin, joilla on vastaavat
tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Liitto voi toimintansa tukemiseksi myös
- perustaa oppilaitoksia
- omistaa kiinteistöjä
- harjoittaa kahvila- ravintola- ja hotellitoimintaa
- myydä urheiluvälineitä

- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja ja järjestää luvan
myötä arpajaisia ja rahankeräyksiä

4 § LIITON JÄSENYYDET

Liiton hallitus päättää liittymisestä muihin järjestöihin ja niistä eroamisesta.

Liiton pysyvät jäsenyydet:

Suomen Olympiakomitea
Europe Triathlon
World Triathlon
Suomen Paralympiakomitea

5 § LIITON JÄSENET
Varsinainen jäsenseura

Varsinaiseksi jäsenseuraksi pääsee jokainen rekisteröity yhdistys,
jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää triathlonurheilua ja joka
sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä. Liittohallitus hyväksyy
jäsenet kirjallisesta hakemuksesta.

Jäseneksi hyväksytyn tulee suorittaa syyskokouksen määräämä
liittymis- ja vuotuinen jäsenmaksu.

Varsinainen jäsenyhteisö

Varsinaiseksi jäsenyhteisöksi pääsee jokainen rekisteröity yhteisö,
jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää triathlonurheilua ja joka
sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä. Liittohallitus hyväksyy
jäsenet kirjallisesta hakemuksesta.

Jäseneksi hyväksytyn tulee suorittaa syyskokouksen määräämä liittymis- ja vuotuinen jäsenmaksu.

Kunniapuheenjohtaja

Liiton kokous voi liittohallituksen esityksestä hyväksyä
kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka on ansiokkaasti toiminut
liiton puheenjohtajana. Kunniapuheenjohtaja on vapautettu vuotuisesta jäsenmaksusta.

Kunniajäsen

Kunniajäseneksi liiton kokous voi liittohallituksen esityksestä
hyväksyä henkilön, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti
triathlonurheilun ja/tai -liiton hyväksi. Kunniajäsen on vapautettu vuotuisesta jäsenmaksusta.

Kannatusjäsen

Kannatusjäseneksi pääsee jokainen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö,
rekisteröity yhdistys, jonka liittohallitus hyväksyy jäseneksi ja
joka hyväksyy liiton säännöt sekä suorittaa syyskokouksen määräämän jäsenmaksun.

6 § JÄSENYYS LIITOSSA LAKKAA, JOS JÄSEN

eroaa
erotetaan liitosta tai
päätetään purkaa

Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti
liittohallitukselle, tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla
eroamisestaan liittokokouksessa. liitosta eroaminen tulee voimaan
sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana eroamisilmoitus on tehty.
Siihen asti jäsenvelvollisuudet ja-oikeudet ovat voimassa.

Liiton hallitus voi erottaa jäsenen tai rajoittaa jäsenen
jäsenoikeuksia määräaikaisesti, jos jäsen:
rikkoo liiton sääntöjä tai niiden nojalla annettuja määräyksiä
toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai eettistä säännöstöä
jättää noudattamatta liiton hallituksen tai muiden liiton elimien päätöksiä

Sallii henkilöjäsenensä tai työntekijänsä syyllistyvän
yllämainittuihin rikkomuksiin tätä rankaisematta
jättää maksamatta liitolle kuuluvan maksun tai
jos yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste muutoin on olemassa

Liitto voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on jättänyt
jäsenmaksunsa maksamatta kolmen kuukauden ajan sen erääntymistä lukien.

Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava kohtuullisessa
määräajassa tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen
syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy.
Erottamispäätöksestä on lähetettävä ilmoitus erotetulle jäsenelle
kirjatulla kirjeellä tai muutoin todisteellisesti viiden (5) päivän
kuluessa päätöksestä lukien. Erottamispäätös astuu voimaan heti.

Erottamispäätöksestä voidaan valittaa urheilun
oikeusturvalautakuntaan sen sääntöjen mukaisessa määräajassa.

7 § KURINPITO
Jäseneen, sen jäseneen ja muuhun toimjaan voidaan kohdistaa liiton
kokouksen hyväksymiä liiton kurinpitosäänöjen mukaisia rangaistuksia.

Liiton kurinpitovaltaa käytää liiton kokouksen valitsema
karinpitovaliokunta. Kutinpitovaliokunta on toiminnassaan ja
päätöksenteossaan itsenäinen ja riippumaton liitonmuista elimistä.
Jäsenseurat luovuttavat ylimmän toimintaa koskevan valvonta- ja
kurinpitovallan jäseniinsä nähden liitolle.

Kurinpitovaliokunnan toimivallasta, kokoonpanosta, toimikaudesta,
tehtävistä, rangasitavista teoista, kurinpitomenettelyistä ja
rangaistuslajeista säädetään tarkemmin liiton kokouksen hyväksymissä liiton kurinpitosäännöissä.

Epäillyissä dopingrikkomuksissa kurinpitovaltaa
käyttää kuitenkin voimassa olevassa Suomen antidopingsäännöstössä mainittu kurinpitoelin.

Triathlonliitto ja sen jäsenet sitoutuvat liikunnan ja urheilun yhteisiin vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskeviin kurinpitomääräyksiin ja urheiluyhteisön yhteisen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunnan toimivaltaan ja sääntöihin sekä sen päätöksiin. Triathlonliiton jäsenet sitouttavat omat jäsenensä ja toiminnassaan mukana olevat henkilöt ja yhteisöt edellä mainittuihin kurinpitomääräyksiin ja kurinpitolautakunnan toimivaltaan, sääntöihin ja päätöksiin.”

8 § SITOUTUMINEN ANTIDOPINGTOIMINTAAN

Liitto ja sen jäsenseurat sekä jäsenseurojen jäsenet ovat
sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen urheilun eettinen
keskus SUEK ry:n antidopingsäännöstöön, liiton antidoping ohjelmaan
sekä Kansainvälisen antidopingtoimiston WADA:n, Kansainvälisen
Olympiakomitean ja kansaivälisten kattojärjestöjensä
antidopingsäännöstöön sekä Suomen allekirjoittamien muiden
kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

9 § EETTINEN SÄÄNNÖSTÖ
Liiton toiminnassa noudatetaan Suomen Olympiakomitean hyväksymiä
kulloinkin voimassa olevia Reilun Pelin periaatteita, liiton
kokouksen hyväksymää eettistä ohejistusta, yleisiä kilpailu- ja
kurinpitosääntöjä ja kansainvälisten kattojärjestöjen ohjeistusta.

10 § URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA
Liitto, sen jäsenseurat sekä jäsenseurojen jäsenet sitoutuvat
urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja noudattamaan sen päätöksiä.

Liiton ja sen jäsenseurojen tekemistä päätöksistä voi valittaa
urheilun oikeusturvalautakuntaan, mikäli tehty päätös kuuluu lautakunnan toimivaltaan.

11 § KILPAILUTULOSTEN JA -TAPAHTUMIEN MANIPULOINNIN EHKÄISEMINEN
Liitto, sen seurat ja niiden jäsenet sitoutuvat kaikin keinoin
ehkäisemään kilpailutulosten tai -tapahtumien manipulointia.

Liiton ja sen jäsenten tointaan osallistuvat henkilöt, jotka ovat velvollisia noudattamaan näitä sääntöjä seurajäsenyytensä tai muiden järjestelyiden kautta, eivät saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin oman kilapilunsa kilapilutapahtumista.

12 § LIITON HALLINTO
Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous.
Liiton toimeenpanovaltaa käyttää liittohallitus.

13 § LIITTOKOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Liittokokoukset kutsuu koolle liittohallitus. Kokouskutsu on
toimitettavakullekin jäsenelle sähköpostilla hänen ilmoittamaansa
sähköpostiosoitteeseen ja se on julkaistava liiton internetsivuilla
viimeistään 30 päivää ennen kokousta.

Liittohallitus voi päättää jäsenten oikeudesta osallistua
liittokokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun
teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Kevätkokouksen kokouskutsun liitteenä on oltava ainakin
- kokouksen esityslista
- edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös

Syyskokouksen kokouskutsun liitteenä on oltava ainakin
- kokouksen esityslista

- liittohallituksen ehdotus tulevan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi

14 § VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET LIITTOKOKOUKSET

Varsinaisista liittokokouksista kevätkokous pidetään ennen 30.4. ja
syyskokous ennen 30.11. liittohallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun liittohallitus katsoo siihen
olevan aihetta tai kun liittokokous niin päättää tai kun vähintään
yksi viidesosa (1/5) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä
ilmoittamansa asian käsittelyä varten liittohallitukselta
kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle
neljän (4) viikon kuluessa pyynnön esittämisestä kuten varsinainen iittokokous.

Liiton kokouksissa käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on jätettävä
hallitukselle kirjallisesti viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta.

Liittokokous on avoin jäsenseurojen jäsenille. Äänioikeus on vain
yhdellä jäsenseuran valtuuttamalla kokousedustajalla. Muilla
jäsenseurojen edustajilla on puheoikeus. Kokousedustajan on oltava
sen jäsenseuran jäsen, jota hän edustaa, eikä sama henkilö saa
edustaa useampaa kuin yhtä jäsenseuraa. Kokousedustajan jäsenyys
tarkastetaan liiton kullonkin käytössä olevasta jäsentietojärjestelmästä.

Liittokokouksessa voivat olla läsnä liiton kunniapuheenjohtajat,
kunniajäsenet ja kannatusjäsenet. Heillä on kokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Liittokokoukseen osallistuvat jäsenseurat valtakirjalla
valtuuttamansa edustajan välityksellä. Jäsenseuralla on yksi ääni
jokaista alkavaa 50 henkilöjäsentä kohden, kuitenkin korkeintaan
viisi (5) ääntä. Jäsenyhteisöllä on 1 ääni riippumatta sen
henkilöjäsenien lukumäärästä. Äänimäärä määräytyy ao. jäsenseuran
sen jäsenluettelon mukaan, joka on liitolla ollut käytettävissä 14
vuorokautta ennen liittokokouksen päivämäärää. Äänivaltaa ei ole
sellaisella jäsenseuralla tai jäsenyrityksellä, joka ei ole maksanut
liittymismaksua taikka jäsenmaksua 14 vuorokautta ennen
liittokokouksen päivämäärää. Jäsenluettelo tarkastetaan liiton
kullonkin käytössä olevasta jäsentietojärjestelmästä.

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli
puolet annetuista äänistä. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että
eniten ääniä saaneet valitaan. Mikäli valittavana on yksi henkilö,
tämän on saatava yli puolet äänistä. Henkilövaaleissa äänten
mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se
mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Liittokokouksen avaa liiton hallituksen puheenjohtaja tai hänen
estyneenä ollessaan kunniapuheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai joku
muu liittohallituksen tehtävään nimeämä liittohallituksen jäsen.
Kokouksen avaaja johtaa puhetta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja.

15 § VARSINAISISSA LIITTOKOKOUKSISSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT
Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat
- kokouksen avaus/järjestäytyminen
- edustajien toteaminen ja niiden äänimäärät

- kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- kokouksen esityslistan hyväksyminen

- vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen käsittely ja vahvistaminen sekä
tilintarkastajan lausunnon esittäminen

- tili- ja vastuuvapauden myöntäminen

- käsitellään liittohallituksen esittämät asiat sekä jäsenseuran
liittohallitukselle kirjallisesti 14 vuorokautta ennen kokousta
esittämät asiat.

Syyskokouksessa käsiteltävät asiat

- kokouksen avaus/järjestäytyminen

- edustajien toteaminen ja niiden äänimäärät

- kokouksen laillisuusja päätösvaltaisuus

- kokouksen esityslistan hyväksyminen

- tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta päättäminen

- tulevan vuoden liittymis- ja jäsenmaksuista ja kertakaikkisesta
jäsenmaksusta päättäminen

- matkakorvauksista ja kokouspalkkioista päättäminen
- tulevan vuoden tulo- ja menoarviosta päättäminen
- liittohallituksen puheenjohtajan valinta joka toinen vuosi
- liittohallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle

- tarvittaessa yhden tilintarkastusyhteisön tai yhden HT-, KHT- tai
JHT- tilintarkastajaksi hyväksytyn luonnollisen henkilön valinta
tarkastamaan liiton tilit ja toiminta ja hänelle HT-, KHT- tai JHT-
tilintarkastajaksi hyväksytty varahenkilö

- käsitellään liittohallituksen esittämät asiat sekä jäsenseuran
liittohallitukselle kirjallisesti 14 vuorokautta ennen kokousta
esittämät asiat.

16 § LIITTOHALLITUS

Liiton hallituksena toimii liittohallitus, jonka toimikausi on
kalenterivuosi ja johon kuuluu puheenjohtaja ja viidestä seitsemään
(5-7) jäsentä. Heidät valitaan liiton syyskokouksessa kahdeksi
kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että 2-4 jäsentä on vuosittain erovuorossa. Hallituksen jäsenistä vähintään 33 % tulee olla naisia ja miehiä.

Jos liittohallituksen jäsen eroaa kesken toimikautta, tai on muutoin
esteellinen hoitamaan tehtäväänsä, valitaan lähinnä seuraavassa
liittokokouksessa uusi jäsen hänen tilalleen jäljelle jääväksi ajaksi.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä
ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan
aihetta tai kun vähintään kolme liittohallituksen jäsentä sitä vaatii.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, jolloin
äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee,
henkilövaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla.

Liittohallituksen tehtävät

- hoitaa liiton asioita lakien, sääntöjen ja liittokokouksen
päätösten mukaisesti

- edustaa liittoa

- valita liiton edustajat muihin yhteisöihin

- kutsua liiton kokoukset koolle ja valmistella niitä

- valita valiokunnat ja työryhmät

- pitää jäsenluetteloa

- nimittää ja erottaa liiton toimihenkilöt

- hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta

- huolehtia talous- ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomusten
ja tilinpäätösten laatimisesta

- huolehtia kansainvälisten arvokilpailujen anomisesta ja
anomismenettelyn tiedottamisesta

- päättää jäsenseuroihin ja näiden jäseniin kohdistuvista
kurinpitotoimenpiteistä

- hoitaa muut liiton ja lajin toimintaa edistävät tehtävät

17§ NIMEN KIRJOITTAMINEN

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja yksin tai kaksi
liittohallituksen jäsentä yhdessä.

18 § TOIMINTA- JA TILIKAUSI
Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös asiakirjoineen on annettava tilintarkastajalle
viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien on
annettava kirjallinen lausunto liittohallitukselle viimeistään kaksi
(2) viikkoa ennen kevätkokousta.

19 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa liiton varsinaisessa tai
ylimääräisessä kokouksessa, jos muutoksesta on kokouskutsussa
mainittu ja kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa muutosta.

20 § LIITON PURKAMINEN

Päätös liiton purkamisesta on tehtävä vähintään kolme neljäsosan
(3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä,
vähintään kuukauden väliajoin pidetyissä liittokokouksissa.
Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta. Liiton
purkautuessa on varat luovutettava jälkimmäisen purkamiskokouksen
päättämään liiton näissä säännöissä mainitun tarkoituksen
toteuttamiseen. Liiton purkautumisesta tulee ilmoittaa
yhdistysrekisteriin. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.