Säännöt

SUOMEN TRIATHLONLIITON TOIMINTASÄÄNNÖT

(Hyväksytty ja merkitty PRH:n yhdistysrekisteriin 4.6.2018)

 

1 § LIITON NIMI JA KOTIPAIKKA 

Yhdistyksen nimi on Suomen Triathlonliitto ry, ruotsiksi Finlands Triathlonförbund rf 
Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään nimeä Finnish Triathlon Association (FTA). Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsinki ja sen kieli on suomi. 
Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. 


2 § LIITON TARKOITUS 

Liiton tarkoituksena on kehittää ja levittää triathlonharrastusta ja -tietoutta, toimia triathlonin alalla toimivien jäsenseurojensa valtakunnallisena liittona sekä edustaa lajiliittona triathlonurheilua Suomessa ja ulkomailla. 
Näissä säännöissä liiton alaisilla lajeilla tarkoitetaan lajeja, joissa yhdistetään useita kestävyyslajeja yhtämittaiseksi suoritukseksi 
Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa pyritään edistämään sukupuolten ja ihmisten välistä tasa-arvoa ja suvaitsevuutta. 


3 § TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN 

Tarkoitustaan liitto toteuttaa: 
1. Järjestämällä ja kehittämällä joko itse tai jäsenseurojensa kanssa valmennus-, harjoitus-, kilpailu-, kuntoliikunta- ja tiedotustoimintaa 
2. Opastamalla uusien triathlonseurojen perustamisessa ja edesauttamalla triathlonharrastuksen lisäämistä ja kehittämistä jo toimivissa jäsenseuroissa 
3. Tukemalla mahdollisuuksiensa mukaan kyvykkäiden ja kehityskelpoisten urheilijoiden triathlonharrastusta 
4. Laatimalla ja vahvistamalla alansa säännöt (kilpailu-, luokittelu-, ansiomerkki-, kurinpito- ym. säännöt) 
5. Valvomalla sääntöjen noudattamista ja ratkaisemalla niitä koskevat rikkomukset ja erimielisyydet 
6. Ohjaamalla ja valvomalla jäsenseurojensa kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla ja tarvittaessa toimeenpanemalla kilpailuja ja juhlia 
7. Osallistumalla lajin kansainvälisiin kokouksiin ja vastaaviin tilaisuuksiin ja edustamalla jäsenliittona Suomessa kansainvälisiä liittoja (ITU ja ETU) ja valvomalla niiden sääntöjen ja määräysten noudattamista 
8. Huolehtimalla alan tiedotus- ja julkaisutoiminnasta 
9. Ylläpitämällä yhteyksiä ja liittymällä jäseneksi sellaisiin koti- ja ulkomaisiin järjestöihin ja yhteisöihin, joilla on vastaavat tavoitteet ja toimintaperiaatteet 
Liitto voi toimintansa tukemiseksi myös 
• perustaa oppilaitoksia 
• omistaa kiinteistöjä 
• harjoittaa kahvila- ravintola- ja hotellitoimintaa 
• myydä urheiluvälineitä 
• ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja ja järjestää luvan myötä arpajaisia ja rahankeräyksiä 


4 § LIITON JÄSENYYDET 

Liiton hallitus päättää liittymisestä muihin järjestöihin ja niistä eroamisesta. 
Liiton pysyvät jäsenyydet: 
- Suomen Olympiakomitea 
- European Triathlon Union (ETU) 
- International Triathlon Union (ITU) 


5 § LIITON JÄSENET 

Varsinainen jäsenseura 
Varsinaiseksi jäsenseuraksi pääsee jokainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää triathlonurheilua ja joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä. Liittohallitus hyväksyy jäsenet kirjallisesta hakemuksesta. 
Jäseneksi hyväksytyn tulee suorittaa syyskokouksen määräämä liittymis- ja vuotuinen jäsenmaksu. 


Varsinainen jäsenyhteisö 
Varsinaiseksi jäsenyhteisöksi pääsee jokainen rekisteröity yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää triathlonurheilua ja joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä. Liittohallitus hyväksyy jäsenet kirjallisesta hakemuksesta. 
Jäseneksi hyväksytyn tulee suorittaa syyskokouksen määräämä liittymis- ja vuotuinen jäsenmaksu. 

Kunniapuheenjohtaja 
Liiton kokous voi liittohallituksen esityksestä hyväksyä kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka on ansiokkaasti toiminut liiton puheenjohtajana. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen ja hänet on vapautettu vuotuisesta jäsenmaksusta. 

Kunniajäsen 
Kunniajäseneksi liiton kokous voi liittohallituksen esityksestä hyväksyä henkilön, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti triathlonurheilun ja/tai -liiton hyväksi. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen ja hänet on vapautettu vuotuisesta jäsenmaksusta. 

Kannatusjäsen 
Kannatusjäseneksi pääsee jokainen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö, rekisteröity yhdistys, jonka liittohallitus hyväksyy jäseneksi ja joka hyväksyy liiton säännöt sekä suorittaa syyskokouksen määräämän jäsenmaksun. 


6 § LIITOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN SEKÄ MUUT KURINPITOTOIMET 

Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle, tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan liittokokouksessa. Eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana siitä on ilmoitettu. Eroava jäsenseura on kuitenkin velvollinen maksamaan kuluvan vuoden jäsenmaksun. 
Liiton jäsenseura voidaan erottaa, jos se on laiminlyönyt jäsenmaksun suorittamisen saamansa muistutuksen jälkeen. Erottamisesta päättää liittohallitus. 
Liittohallitus voi myös päättää jäsenseuransa erottamista, sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta, kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta, jos jäsenseura on toiminut liiton tarkoitusperien vastaisesti. 
Liittohallitus voi päättää myös jäsenseuransa jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta ja varoituksesta, jos jäsen on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti. 
Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon seitsemän päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Erotetulla on oikeus vaatia asiansa uudelleen käsittelyä liittokokouksessa, jos jäsen saattaa asiansa liittokokouksen käsiteltäväksi liittohallitukselle ilmoittamalla siitä kirjallisesti 30 vuorokauden kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan. Päätöksestä voi valittaa myös urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty. 


7 § SITOUTUMINEN ANTIDOPINGTOIMINTAAN 

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen urheilun eettisen keskuksen (vast.) vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja sitä kautta Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen liiton dopingsäännöstöä sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaista yleissopimusta, pohjoismaista antidopingsopimusta sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisia sääntöjä. 
Dopingrikkomukset ja liiton jäsenelleen määräämät seuraamukset on määritelty edellä mainituissa säännöstöissä ja liiton antidopingsäännöissä. 


8 § LIITON HALLINTO 

Liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous. 
Liiton toimeenpanovaltaa käyttää liittohallitus. 


9 § LIITTOKOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN 

Liittokokoukset kutsuu koolle liittohallitus. Kokouskutsu on toimitettava kullekin jäsenelle sähköpostilla hänen ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen ja se on julkaistava liiton internetsivuilla viimeistään 30 päivää ennen kokousta. 
Kevätkokouksen kokouskutsun liitteenä on oltava ainakin 
• kokouksen esityslista 
• edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös 
Syyskokouksen kokouskutsun liitteenä on oltava ainakin 
• kokouksen esityslista 
• liittohallituksen ehdotus tulevan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi 


10 § VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET LIITTOKOKOUKSET 

Varsinaisista liittokokouksista kevätkokous pidetään ennen 30.4. ja syyskokous ennen 30.11. liittohallituksen määräämänä päivänä. 
Ylimääräinen kokous pidetään, kun liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun liittokokous niin päättää tai kun vähintään yksi viidesosa (1/5) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten liittohallitukselta kirjallisesti vaatii. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle neljän (4) viikon kuluessa pyynnön esittämisestä kuten varsinainen liittokokous. 
Liiton kokouksissa käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on jätettävä hallitukselle kirjallisesti viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta. 
Liittokokous on avoin jäsenseurojen jäsenille. Äänioikeus on vain yhdellä jäsenseuran valtuuttamalla kokousedustajalla. Muilla jäsenseurojen edustajilla on puheoikeus. Kokousedustajan on oltava sen jäsenseuran jäsen, jota hän edustaa, eikä sama henkilö saa edustaa useampaa kuin yhtä jäsenseuraa. 
Liittokokouksessa voivat olla läsnä liiton kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet ja kannatusjäsenet. Heillä on kokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. 
Liittokokoukseen osallistuvat jäsenseurat valtakirjalla valtuuttamansa edustajan välityksellä. Jäsenseuralla on yksi ääni jokaista alkavaa 50 henkilöjäsentä kohden, kuitenkin korkeintaan viisi (5) ääntä. Jäsenyhteisöllä on 1 ääni riippumatta sen henkilöjäsenien lukumäärästä. Äänimäärä määräytyy ao. jäsenseuran sen jäsenluettelon mukaan, joka on liitolla ollut käytettävissä 14 vuorokautta ennen liittokokouksen päivämäärää. Äänivaltaa ei ole sellaisella jäsenseuralla tai jäsenyrityksellä, joka ei ole maksanut liittymismaksua taikka jäsenmaksua 14 vuorokautta ennen liittokokouksen päivämäärää. 
Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Mikäli valittavana on yksi henkilö, tämän on saatava yli puolet äänistä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. 
Liittokokouksen avaa liiton hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan kunniapuheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai joku muu liittohallituksen tehtävään nimeämä liittohallituksen jäsen. Kokouksen avaaja johtaa puhetta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja. 


11 § VARSINAISISSA LIITTOKOKOUKSISSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 

Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat 
• kokouksen avaus/järjestäytyminen 
• edustajien toteaminen ja niiden äänimäärät 
• kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
• kokouksen esityslistan hyväksyminen 
• vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen käsittely ja vahvistaminen sekä tilintarkastajan lausunnon esittäminen 
• tili- ja vastuuvapauden myöntäminen 
• käsitellään liittohallituksen esittämät asiat sekä jäsenseuran liittohallitukselle kirjallisesti 14 vuorokautta ennen kokousta esittämät asiat. 
Syyskokouksessa käsiteltävät asiat 
• kokouksen avaus/järjestäytyminen 
• edustajien toteaminen ja niiden äänimäärät 
• kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
• kokouksen esityslistan hyväksyminen 
• tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta päättäminen 
• tulevan vuoden liittymis- ja jäsenmaksuista ja kertakaikkisesta jäsenmaksusta päättäminen 
• matkakorvauksista ja kokouspalkkioista päättäminen 
• tulevan vuoden tulo- ja menoarviosta päättäminen 
• liittohallituksen puheenjohtajan valinta joka toinen vuosi 
• liittohallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle 
• yhden tilintarkastusyhteisön tai yhden HT-, KHT- tai JHT- tilintarkastajaksi hyväksytyn luonnollisen henkilön valinta tarkastamaan liiton tilit ja toiminta ja hänelle HT-, KHT- tai JHT- tilintarkastajaksi hyväksytty varahenkilö 
• käsitellään liittohallituksen esittämät asiat sekä jäsenseuran liittohallitukselle kirjallisesti 14 vuorokautta ennen kokousta esittämät asiat. 


12 § LIITTOHALLITUS 

Liiton hallituksena toimii liittohallitus, jonka toimikausi on kalenterivuosi ja johon kuuluu puheenjohtaja ja viidestä seitsemään (5-7) jäsentä. Heidät valitaan liiton syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että 2-4 jäsentä on vuosittain erovuorossa. 
Jos liittohallituksen jäsen eroaa kesken toimikautta, tai on muutoin esteellinen hoitamaan tehtäväänsä, valitaan lähinnä seuraavassa liittokokouksessa uusi jäsen hänen tilalleen jäljelle jääväksi ajaksi. 
Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin. 
Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme liittohallituksen jäsentä sitä vaatii. 
Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, jolloin äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, henkilövaaleissa kuitenkin arpa. 
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. 
Liittohallituksen tehtävät 
• hoitaa liiton asioita lakien, sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti 
• edustaa liittoa 
• valita liiton edustajat muihin yhteisöihin 
• kutsua liiton kokoukset koolle ja valmistella niitä 
• valita valiokunnat ja työryhmät 
• pitää jäsenluetteloa 
• nimittää ja erottaa liiton toimihenkilöt 
• hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta 
• huolehtia talous- ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomusten ja tilinpäätösten laatimisesta 
• huolehtia kansainvälisten arvokilpailujen anomisesta ja anomismenettelyn tiedottamisesta 
• päättää jäsenseuroihin ja näiden jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimenpiteistä 
• hoitaa muut liiton ja lajin toimintaa edistävät tehtävät 


13 § NIMEN KIRJOITTAMINEN 

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja yksin tai kaksi liittohallituksen jäsentä yhdessä. 


14 § TOIMINTA- JA TILIKAUSI 

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. 
Tilinpäätös asiakirjoineen on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausunto liittohallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta. 


15 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN 

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa liiton varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa, jos muutoksesta on kokouskutsussa mainittu ja kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa muutosta. 


16 § LIITON PURKAMINEN 

Päätös liiton purkamisesta on tehtävä vähintään kolme neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kuukauden väliajoin pidetyissä liittokokouksissa. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta. Liiton purkautuessa on varat luovutettava jälkimmäisen purkamiskokouksen päättämään liiton näissä säännöissä mainitun tarkoituksen toteuttamiseen. Liiton purkautumisesta tulee ilmoittaa yhdistysrekisteriin. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.