Ympäristö ja ilmasto

Suomen Triathlonliiton kestävän kehityksen suunnitelma

Suomen Triathlonliitto ry (jäljempänä Triathlonliitto tai liitto) on Kansainvälisen triathlonliiton World Triathlonin, Euroopan triathlonliiton Europe Triathlonin jäsen. Triathlonliitto vastaa jäsenseurojensa ja triathlonistien yhteyksistä kansainvälisiin kilpailuihin sekä toteuttaa ja valvoo kansallista kilpailutoimintaa.

Triathlonliiton kestävän kehityksen suunnitelmassa kuvataan sen nykytilaa, määritellään tavoitteet ja toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi ja tulosten arvioimiseksi. Kestävää kehitystä tarkastellaan kolmen eri näkökohdan kautta, joita ovat ympäristönäkökohdat, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat sekä taloudelliset näkökohdat. Suunnitelman kohteena on Triathlonliiton sisäinen toiminta sisältäen eri valiokuntien (Kilpailuvaliokunta, Juniori- ja kilpaurheiluvaliokunta, Seura- ja harrastevaliokunta, Sääntö- ja tuomarivaliokunta) alaisen toiminnan. Suunnitelmassa huomioidaan sekä yhteisön että yksilön vastuu.

Agenda 2030-julistuksen tavoitteet ovat yhtenäinen, jakamaton kokonaisuus, jossa tasapainottuvat kestävän kehityksen osa-alueet: talous, hyvinvointi ja ympäristö. Agendan mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten oikeudet liittyvät niin perustavanlaatuisesti kehityksen tavoitteluun, että ne on nostettu koko kestävän kehityksen ohjelman läpileikkaavaksi teemaksi. Yhden tavoitteen saavuttaminen muiden kustannuksella ei ole kestävää kehitystä, todetaan julistuksessa ja siksi yhtä tavoitetta ei voida toteuttaa ilman muita. Tämä ajatusmalli ohjaa myös Triathlonliiton kestävän kehityksen suunnitelmaa.

Tavoitteet

Triathlonliiton kestävän kehityksen suunnitelman tavoitteet ovat:

• kestävän kehityksen ajattelumallin vakiinnuttaminen sen toiminnassa
• kestävän kehityksen jatkuvan toiminnan parantaminen
• kestävän kehityksen toiminnasta tiedottaminen ja kouluttaminen sekä kilpailunjärjestäjille, urheilijoille että jäsenseuroille

Nykytila

Ympäristönäkökohdat

Kestävän kehityksen ympäristönäkökulmassa otetaan huomioon kaikki, mikä liittyy kulutukseen, energian tuotantoon ja maapallon luonnonvarojen hyödyntämiseen. Toiminta pitää tapahtua ympäristön kantokykyä vaarantamatta, kiinnittämällä erityisesti huomiota uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön, kulutus- ja toimintatapoihin sekä asenteisiin. Ympäristönäkökohdissa Suomen Triathlonliiton toiminnan vaikutuksia tarkastellaan suhteessa ilmanlaatuun, energiankulutukseen kasvihuonekaasuihin sekä luonnonvarojen käyttöön.

Suomen Triathlonliiton tarkoituksena on kehittää ja levittää triathlonharrastusta ja -tietoutta, toimia triathlonin alalla toimivien jäsenseurojensa valtakunnallisena liittona sekä edustaa lajiliittona triathlonurheilua Suomessa ja ulkomailla. Triathlonliiton toiminnan perustana ovat vastuullisuus sekä liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassamme kannamme vastuun ympäristöstä ja pyrimme kaikessa toiminnassamme huomioimaan kestävän kehityksen.

Ympäristönäkökulma voi myös liittyä pieniin arkipäivän valintoihin. Lähiympäristön ilmanlaatuun voidaan vaikuttaa muiden muassa pyöräilemällä tai kävelemällä lyhyet matkat. Pidemmillä matkoilla kannustetaan käyttämään joukkoliikennettä tai kimppakyytejä. Triathlonliitossa työmatkat tulee aina toteuttaa mahdollisimman aika-, kustannus- ja tavoitetehokkaasti. Henkilöstön on mahdollisuus saada polkupyöräetu ja heitä kannustetaan pyöräilemään työmatkat. Triathlonliitossa henkilöstöä kannustetaan mahdollisuuksien mukaan järjestelemään useampi työtapahtuma työmatkalle tai hyödyntämään etäpalavereita, jotta ylimääräisiltä työmatkoilta vältytään. Triathlonliiton periaatteiden mukaisesti kaikki sen järjestämät tapahtumat pyritään ilmastopäästöjen vähentämiseksi sijoittamaan hyvien julkisten kulkuyhteyksien päähän. Kokousten ja koulutuksien kohdalla mahdollistetaan etäosallistuminen aina kun se on sisällön kannalta järkevää. Triathlonliitossa hallituksen kokoukset pidetään pääsääntöisesti etäyhteyksin, näin hallituksen jäsenten ei tarvitse matkustaa. Triathlonliiton uusien toimintasääntöjen mukaan liiton sääntömääräiset vuosikokoukset voidaan pitää sekä lähi-, hybridi- että etäkokouksina. Maajoukkueiden kilpailu- ja leirimatkojen osalta kannustetaan kotimaassa kimppakyyteihin. Lento- matkailussa valitaan mahdollisimman aika- ja kustannustehokkaat reitit.

Energiankulutukseen työtilojen osalta vaikutetaan huomioimalla niiden toimivuus, työskentelymukavuus ja käyttöaste. Triathlonliitolla on toimisto yhdessä Suomen Pyöräilyn kanssa, näin liitto säästää muiden muassa liiton taloudellisia resursseja. Henkilöstöllä on lisäksi lupa tehdä etätöitä. Triathlonliiton toimisto on osa Olympiakomitean hallinnoimaa Sporttitaloa ja tästä syystä liitolla ei ole vaikutusmahdollisuutta esimerkiksi sähkösopimusten valitsemiseen.

Sporttitalo itsessään tarjoaa erinomaisen jätteiden lajittelumahdollisuuden, jolloin yksilön vastuulle jää oikeaoppisesta lajittelusta huolehtiminen.

Ruuantuotanto on suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Triathlonliitto hillitsee omalta osaltaan ilmastonmuutosta valitsemalla kokoustarjoiluihin mahdollisuuksien mukaan kasvis- ja kala- vaihtoehtoja. Koska käytännössä kaikki liiton kokoukset järjestetään nykyään etänä, ei kokoustarjoilua tarvitse hankkia. Jos tarjoiluja tarvitaan, hyvällä etukäteissuunnittelulla ja kokouksien osallistujamäärän kartoittamisella pyritään tarjoilut mitoittamaan optimaalisesti ja ruokahävikki minimoimaan.

Luonnon varojen säästämiseksi liiton pyrkimys on toimia vähäpaperisesti ja miettien tarkasti materiaalihankintoja. Vähäpaperinen toiminta tarkoittaa muun muassa tulostamisen minimoimisen, kaksipuolisen tulostamisen perusasetuksena, sähköisen koulutusmateriaalin sekä sähköisten muistioiden ja kokousasiakirjojen tuottamisen. Triathlonliiton hallinto toimii lähes kokonaan sähköisesti. Kaikki liiton pöytäkirjat, muistiot, asiakirjat ja sopimukset allekirjoitetaan sähköisesti ja asiakirjat on tallennettu sähköiseen arkistoon. Myös urheilijoiden kolmikantasopimukset allekirjoitetaan sähköisesti. Liiton taloushallinto on niin ikään toteutettu 100 % sähköisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että myös tilintarkastus on voitu toteuttaa jo kaksi vuotta ilman yhdenkään dokumentin printtausta eli täysin sähköisten tulosteiden ja arkistojen perusteella. Tämä säästää sekä aikaa että rahaa että luonnon varoja. Mikäli tuotettu materiaali kuitenkin vaatii painamista, mietitään painettujen tulosteiden määrä tarkasti.

Triathlonliiton materiaalihankintojen tarve muun muassa toimistotarvikkeiden tai markkinointiin liittyvien materiaalien tarve on lähes olematonta. Jos tilaamiselle on tarvetta, se pyritään toteuttamaan keskitetysti. Materiaalitilausten yhteydessä huomioidaan vastaavat kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet. Koska kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet ovat usein kalliimpia, on tilausten yhteydessä huomioitava budjetin asettamat rajoitteet. Kilpailuasuja tilataan tarvittaessa ja maltillisesti. Kisajärjestäjät palauttavat SM-kilpailuiden käyttämättömät mitalit ja ne uusiokäytetään seuraavissa kisoissa.

Urheiluyhteisö tuntee ja kantaa vastuunsa ympäristön ja luonnon hyvinvoinnista ja siten muun muassa kilpailusäännöissä on huomioitu kestävän kehityksen näkökulmat. Kilpailureitit on suunniteltava ja toteutettava siten, että luontoon jää mahdollisimman vähän vaurioita kilpailijoiden, huoltojoukkojen tai kilpailun yleisön liikkumisen vuoksi. Kilpailun jälkeinen maisemointi, kuten merkkausmateriaalin ja roskien poistaminen on suoritettava välittömästi kilpailun tai tapahtuman jälkeen.

Kilpailureitit on suunniteltava siten, että kilpailusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueen asukkaille ja luonnolle. Muun muassa maaston turmelua, roskaamista ja turhaa kulumista estetään oheistuksen ja sääntöjen avulla. Kilpailujen tuomareilla on oikeus jakaa sakkorangaistuksia niille kilpailijoille, jotka eivät noudata ympäristön suojelemiseen liittyviä sääntöjä.

Sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat

Kulttuurisesti kestävä kehitys antaa ihmisille vapauden ajatella ja muodostaa mielipiteitä sekä ilmaista ne. Kulttuurisesti kestävä kehitys on myös taloudellisesti järkevää. Sosiaalisesti kestävä kehitys pyrkii tasa-arvoisesti vaikuttamaan hyvinvoinnin jakautumiseen eri ihmisryhmien ja kulttuurien kesken. Triathlonliiton tavoitteena onkin kehittää osallistumista ja vahvistaa vaikuttamisen kanavia, jotta ihmiset saisivat paremmin äänensä kuuluviin. Olennainen osa sosiaalisesti kestävää kehitystä on myös kulttuurinen kestävyys, jossa erilaiset kulttuuritaustat nähdään rikkautena.

Triathlonliiton toiminnassa sosiaalinen kestävyys tarkoittaa muun muassa henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan työterveyshuollolla sekä ajantasaisilla työvälineillä ja -tiloilla. Työpaikkaruokailu mahdollistetaan lounasseteleillä omavastuuosuutta vastaan. Triathlonliiton henkilökuntaa kannustetaan sisällyttämään hyötyliikuntaa työpäivän aikana muun muassa valitsemalla portaat hissin sijaan ja hyödyntämään kävelykokouksia, jos ne ovat mahdollisia. Työhyvinvoinnin osalta työtekijöiden vastuulle jää suunnitella työpäivät siten, että niihin jää aikaa tarpeellinen määrä taukoja. Ihmisen sosiaaliseen hyvinvointiin liittyy mahdollisuus saada koulutusta ja tästä syystä Triathlonliiton henkilökunnalla on mahdollisuus kouluttautua erillisen koulutussuunnitelman mukaisesti.

Taloudelliset näkökohdat

Taloudellinen kestävyys kulkee yleensä käsi kädessä ympäristönäkökohtien sekä sosiaalisten ja kulttuuristen näkökohtien kanssa. Se on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille.

Taloudellisesti kestävää toimintaa Triathlonliiton toteutetaan ympäristönäkökohtien sekä sosiaalisten ja kulttuuristen näkökohtien rinnalla muun muassa seuraamalla liiton budjettia kuukausittain hallituksen kokouksissa. Liiton taloustilanne on liiton jokaisen hallituksen kokouksen asialistalla omana kohtanaan. Säännöllisellä seuranalla ja nopealla toiminnalla varmistetaan liiton talousresurssien riittävyys. Tämä tarkoittaa muiden muassa sitä, että liiton toimintasuunnitelmaan tehdään kesken vuoden muutoksia, jos sellaiseen on taloudellisesta syystä tarvetta.

Liiton henkilökunnan velvollisuus on huolehtia liiton omaisuudesta kuten esimerkiksi työvälineistä, jotta niiden käyttöikää saadaan pidennettyä. Jos uusia työvälineitä tarvitaan, tulee niiden hankinnoissa huomioida ensisijaisesti niiden mahdollinen käyttöikä ja energiakulutus.

Tavoitteet ja toimenpiteet vuosiksi 2021–2022

Muut toimenpiteet

• lajittelun parempi mahdollistaminen myös työtilassa
• ekoenergiasopimuksen kannattaminen tulevaisuudessa Sporttitaloon
• uusien laitehankintojen yhteydessä̈ energiatehokkuudesta huolehtiminen
• materiaalitilauksien yhteydessä̈ tarvittavien tilausmäärien puntaroiminen ja ekologisimman vaihtoehdon valitseminen budjetin määrittämissä rajoissa
• kilpailuasujen ja mitalien mahdollisuuksien mukainen uusiokäyttö

Triathlonliitto on sitoutunut urheiluyhteisön eettiset arvoihin ja urheilun reilun pelin periaatteisiin. Triathlonliitto pyrkii edistämään toiminnassaan sukupuolten ja ihmisten välistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta sen tekemän Yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti.

Lähteet

KEKE koutsi: https://www.olympiakomitea.fi/2019/01/07/olympiakomitean-julkaisema-keke-koutsi- ohjaa-urheiluseuroja-ymparistovastuullisiin-valintoihin/

Kestäväkehitys: https://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys

Soveltava Liikunta SoveLi ry: Kestävän kehityksen suunnitelma 2020.

Urheiluyhteisön reilun pelin ihanteet ja tavoitteet: https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2018/11/reilu-peli.pdf

Valtioneuvoston Selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta AGENDA2023:sta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y