Onneksi Veikkanen ei loukkaantunut vakavammin kolarissa ja paluu pyörän päälle ja sen myötä kilpailuihin pääsi tapahtumaan nopeasti. Haastattelupäivänä Jussi oli tehnyt 3h treenin, joka sisälsi perusajon lisäksi kaksi kertaa putkelta maksimilla ajetun 5 minuutin mäen. Veikkanen käyttää wattimittaria harjoittelussaan ja haastattelupäivän mäet olivat nousseet 440W ja 444W tehoilla. Jussi käyttää useita erilaisia mäkiä seuratakseen kunnon kehittymistä nousuajan, sykkeen ja wattien avulla.
- Kontrolliharjoitusten mukaan kunto on viime vuoden tasolla, vaikka nyt kilpailuja on takana vähemmän Veikkaen kertoo. Varsinaisia laboratorio testejä, jossa olisi mitattu hapot ja hengityskaasut Veikkanen ei ole tehnyt pariin vuoteen, mutta tallin SRM ergolla testejä on tehty useammin. Testeissä Veikkasen anaerobinen kynnysteho on pyörinyt 360-370W tienoilla. Tehoharjoitukset Jussi ajaa aina wattimittarin mukaan, mutta peruslenkit hän ajaa sen sijaan täysin fiiliksen mukaan ja lenkin jälkeen vain tarkistaa mittarista lenkin keskisykkeet ja watit.
Veikkasen kilpailukausi oli viime vuonna ennätyspitkä. Kausi alkoi jo tammikuun puolivälissä Tour Down Underilla Australiassa ja päättyi vasta lokakuun loppupuolella. Kisapäiviä kauteen mahtui 86, eli reilun parin kuukauden verran kovaa ajoa numerolappu selässä. Pitkän kauden jälkeen Veikkanen piti kolme viikkoa totaalilepoa, jonka jälkeen alkoi valmistautuminen uuteen kauteen.
- Ensimmäinen viikko oli totuttelua harjoitteluun, tunteja tuli noin 10h. Sen jälkeen normaali treeniviikot on pyörineet siinä 20-25h tasolla. Harjoittelu on käytännössä tänä vuonna ollut vain pelkkää pyöräilyä. Hiihtoa tuli Suomessa vain muutamana päivänä ja punttia en ole tehnyt oikeastaan ollenkaan tänä vuotena. Vatsa- ja selkälihaksia sen sijaan teen säännöllisesti sekä jumppaan selkää, Jussi kertoo
Jussin harjoittelu on muuttunut viime vuodesta rytmityksen osalta, sillä viime vuonna Jussi harjoitteli rytmillä 5 kovaa päivää, jota seurasi 2 kevyttä päivää. Rytmitys oli hieman liian kova ja tänä vuonna Jussi on mennyt rytmillä, jossa 2-3 kovaa päivää seuraa aina kevyt päivä. Harjoittelussa on joka vuosi tullut hieman lisää tehoja ja parin viimeisen vuoden aikana määriä on tietoisesti hieman vähennetty. Jussin harjoittelussa on nykyään lähes jokaisella harjoituksella jokin tietty teema ja pitkät junnaavat lenkit ovat jäänet pois ohjelmasta. Vaikka määrää onkin vähennetty, Jussille kertyy nykyään vuodessa harjoitustustunteja noin 900-1000h ja matkaa noin 27 000 km, eli kyllä sitä määrääkin kertyy melkoisesti. Enimmillään Jussi on ajanut vuodessa 29 000 km.
Ammattilaisen arki
Kuten ylläolevista luvuistakin voidaan päätellä, ammattipyöräilijän arki on kovaa työtä. Talvi on ollut kylmä myös Ranskassa ja erityisesti kova tuuli on tuonut lisähaastetta Veikkasen harjoitteluun. - Onneksi sää on ruvennut paranemaan, sillä myrskytuulessa yksin puskeminen alkaa jo kyllästyttää. Sään takia pois pyörän päältä ei kuitenkaan ole tarvinnut juurikaan olla , Veikkanen toteaa. Pääosan harjoittelustaan Jussi tekee yksin, etenkin nyt kun lähiseudulla asuneista suomalaispyöräilijöistä Mika Nieminen lopetti pyöräilyn ja Paavo Paajanen muutti pois. Jussin talli Française des Jeux järjesti talven aikana muutamia lyhyitä leirejä Ranskassa, joista ensimmäinen Pariisissa pidetty 8 vrk leiri epäonnistui pahoin kun lumisade esti pyörälenkit. Tammikuussa tallilla oli kaksi viiden päivän leiriä ja helmikuussa vielä yksi viiden päivän leiri. Toukokuussa Jussin alustavassa ohjelmassa olisi kahden viikon korkeanpaikan leiri.
Jussi kertoo viihtyvänsä Française des Jeux tallissaan hyvin ja etenkin kun tallin toiminta kehittyy koko ajan. Jussin ammattilaisuran alkuvuosina talli ei pitänyt kovinkaan paljoa yhteyttä ajajiinsa kilpailujen ulkopuolella, mutta nykyään Jussi on lähes päivittäin puhelin yhteydessä tallin valmentajiin. Jokaisen lenkin wattitiedostot lähtevät myös tallin valmentajille, jolloin valmentajat tietävät koko ajan miten ajajat harjoittelevat. Tallin apuvalmentaja kiertää myös ajajien luona vedättämässä ajajia joko skootterilla tai derny mopolla (=moottoroitu polkupyörä, jota käytetään mm. ratapyöräilyssä vauhdittajana). - Skootteri mahdollistaa kovemmat tehot, mutta Derny on luonnollisempi, sillä se kiihtyy hitaammin ja hyytyy ylämäkiin Jussi kertoo.
Jussi Veikkanen teki viime vuonna suomalaista pyöräilyhistoriaa ajamalla neljä etappia Ranskan ympäriajossa mäkikirikilpailun johtajanpaidassa. Veikkanen on ajanut kaikissa suurissa ympäriajoissa (Italian ympäriajo 3 kertaa, Ranskan ja Espanjan ympäriajot kerran) ja pitää fyysisesti uransa kovimpina kilpailuina kahta ensimmäistä Italian ympäriajoaan. Italian ympäriajot ovat olleet reitillisesti erittäin kovia ja koska Giro ajetaan toukokuussa myös kelit voivat erityisesti vuoristossa olla erittäin vaikeita. Veikkanen ei voi olla vielä varma paikastaan tämän vuoden Ranskan ympäriajoon, sillä talli valitsee ajajat Touriin vasta lähempänä kilpailua. Veikkaseen kuitenkin luotetaan tallissa ja valmennusjohto tietää, että kunnossa ollessaan tältä suomalaiselta ajajalta voidaan odottaa kovia suorituksia.
Lopuksi kysyimme Jussilta muutaman lyhyen kysymyksen pyöräilijöiden
ikuisuuskysymyksistä:
- Shimano vai Campagnolo? Shimano. Oikeastaan moneen vuoteen jokin uusi tekninen laite säväytti nyt, kun pääsin ensimmäistä kertaa käyttämään Shimanon sähkövaihteita. Sain sähkövaihteet treenipyörään tammikuussa ja niitä ei ole tarvinnut säätää tai ladata vielä kertaakaan ja toiminta on erittäin tarkkaa.
- Avorengas vai tuubi? Tuubi, se on ehdoton kilpailuissa. Ajan joskus treeneissäkin tuubeilla, mutta kisoissa tuubit on aina alla.
- Tempo vai yhteislähtö? Oikeastaan molemmat :)
- Yhden päivän kisa vai etappiajo? Etappiajo
- Vuoristo vai tasamaa? Kyllä se on vuoristo
