Mökkisammakosta avovesiuimariksi

Arvostele tämä artikkeli
(4 Ääniä)

Me kaikki olemme kokeneet sen. Kaikki meistä eivät ehkä enää muista sitä, mutta samanlaisia ajatuksia on ollut kaikilla aloittelevilla triathlonisteilla. Kyse on tietenkin siirtymisestä mökkirannassa tapahtuvasta sammakkouinnista kohti virtaviivaista vapaauintia.

Vapaauinnin opettelu vaatii mahdollisien pelkojen kohtaamista, päättäväisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Seuraavassa tutustutaan oikeustieteen opintojaan viimeistelevän, Helsinki Triathlonia edustavan Maija Päivisen matkaan kohti vapaauinnin saloja.

Maijan uintiuran alku

Kesällä 2007 Maijan elämässä tapahtui paljon. Hän juoksi ensimmäisen maratoninsa sekä kisasi elämänsä ensimmäisessä triathlonissa poikaystävänsä Antin yllyttämänä, jonka oli juuri tavannut ja joka valmistautui itse Joroisten puolimatkalle. – Osallistumispäätöksen jälkeen todellisuus iski. Tiesin, että en osaa uida, altaassa olin ollut viimeksi vuosia sitten ja lisäksi pitäisi päästä yli veden pelkäämisestä, Maija kertoo. Asiaa ei varmasti auttanut se, että lapsuudessa pelkoa oli aiheuttanut mm. uima-altaan syvässä päässä mahdollisesti piileskelevät hait. Pikatriathlon, jonka uintimatka oli 200m, oli kuitenkin edessä ja uinti oli tarkoitus suorittaa sammakkoa uiden.

Ensimmäiset vedot
– Seuraava luonnollinen askel oli hankkia uimapuku ja suunnata Uimastadionille harjoittelemaan, Maija kertoo. Antti opetti ja neuvoi Haapalan Jaakolta saamiensa oppien mukaisesti. Aluksi neljä vapaauinnin vetoa oli riittävästi ja puuskutus oli valtavaa. Kuitenkin jo ensimmäisellä kerralla ajatus vapaauinnin perusteista tuntui järkevältä ja matkaennätyksesi tuli 15 metriä. Maijalla on nuorena hankittu aktiivinen urheilutausta, joka sisältää mm. 10 vuotta telinevoimistelua sekä urheilijana että valmentajana, kuutisen vuotta seiväshyppyä, jonka jälkeen oman jutun etsimistä thainyrkkeilyssä sekä maratonjuoksussa. Seiväshypyssä saavutuksena mainittakoon 22-vuotiaiden SM-hopea sekä Kalevan Kisojen 10. sija. Uinti ei kuitenkaan ollut kuulunut lajivalikoimaan.

Ensimmäinen triathlon oli liikunnalliselle Maijalle melkoinen shokki. Sammakkouinti tuntui pahalle ja vedestä noustiin toiseksi viimeisenä, takana oli ainoastaan tämä jutun kirjoittaja (toim. huomio). Pyöränä oli Antin liian iso cyclocross-pyörä, jossa oli lukkopolkimet mutta pyöräkenkien sijasta jalassa oli lenkkarit ja sateinen sää liukasti polkimet hankaloittaen polkemista. Juoksu kuitenkin sujui hienosti yleisurheilutaustan ansiosta. Todettakoon, että vuonna 2008 vedestä noustiinkin Joroisilla jo kolmantena.

– Joroisten jälkeen vuonna 2007 alkoi totisempi puhe triathlonista. Oma pyörä ja uinnin opettelu olivat pääasioina mielessä, Maija kertoo. Triathlon vaikutti olevan laji, joka sopisi omaan elämään ei niin kilpailuhenkisenä harrastuksena. Ensimmäisen kerran kipinä syttyi, kun Ateenan olympialaiset vuonna 2004 tulivat TV:stä. Kaikesta syntyi vaikutelma, että triathlon ei ole pelkästään kilpaurheilua vaan se on elämää!

Vapaauinnin harjoittelu meni eteenpäin ja syksyllä 2007 Maija liittyi Helsinki Triathlonin jäseneksi, jolloin myös osallistui seuran syysleirille. Leirillä treenattiin uintia ja lisäksi  Antti opetti kärsivällisesti uintia koko vuoden. – Isoin kiitos uinnista kuuluukin Antille, Maija toteaa. Vapaauinti oli kuitenkin vielä paniikinomaista, eli 25m uintia ja tuloksena hirveä huohotus. Veteen piti totuttautua ensin, joka vei aikaa. Sukellus tuntui vaikealta ja vedessä täytyi oppia rauhoittumaan. Epätoivon hetkiäkin ja turhautumista  koettiin altaassa. Ensimmäinen vuosi vapaauinnin parissa oli aikamoista taistelua ja sammakkoa tuli uitua paljon. Jossakin vaiheessa rintauinti alkoi kuitenkin vähentyä ja kääntyi vähemmistään treeneissä keväällä 2008. Tämä kertoo hyvin pitkäjänteisyydestä, jota tarvitaan uusien asioiden opettelemiseen.

Ensimmäinen ahaa elämys


Ensimmäinen ahaa-elämys ja ensimmäinen pitempi uintimatka
– Kesällä 2008 HelTri-Cupin avovesiuintikisassa Kuusijärvellä uin ensimmäisen kerran 1500m. Tarkoitus oli uida vain yksi kierros, sillä en luottanut itseeni, Maija muistelee. Ensimmäisen kierroksen jälkeen kävin pikaisen tsemppikeskustelun ajanottajana olleen Antin kanssa ja jatkoin seuraavankin kierroksen. Tuota ennen matkaennätys oli 400m Jakomäessä.

Samana kesänä oli Ruotsin Kalmarissa sprintti, josta kotiin viemisenä oli ensimmäinen avovesiuinti meressä. Kova aallokko tuli kuitenkin yllätyksenä ja kisassa Maija palasi osittain takaisin rintauintiin, koska suunnistaminen oli vaikea ja jännityskin vaikutti uintiin. Positiivinen kannustus auttoi tässäkin asiassa, sillä amerikkalainen triathleetti tuli startissa tsemppaamaan sanoen heidän selviävän tästäkin. – Uit vaikka minun perässäni. Ensin uidaan tuonne poijulle ja sitten seuraavalle, mies oli neuvonnut. Tämä rauhoitti mieltä. Pyöräosuus menikin loistavasti (keskinopeuden ollessa 32km/h) ja juoksusta amerikkalaismieskin totesi, että: ”Girl, you were flying!”

Harjoittelun säännöllisyys tärkeintä
Seuraavana talvena uintiharjoittelu jäi syystä tai toisesta vähäiseksi. – Uinnin rytmi ja kosketus veteen säilyy paremmin, jos harjoittelee säännöllisesti, Maija kertoo kokemuksistaan. Seuran syysleirin jälkeen Maija palasi seuraavan kerran altaaseen vasta keväällä 2009. Kesää kohti uinti alkoi kuitenkin taas löytyä. Pääkaupunkiseudulla asuvat voivat harjoitella avovesiuintia mm. Vantaan Kuusijärvellä, Kolmperässä ja Hauklammessa sekä Nuuksiossa. – Uintitreenien lisäksi kannattaa silloin tällöin tehdä yhdistelmäharjoituksia, jolloin sanamukaisesti yhdistää esimerkiksi kaikki lajit kisanomaisesti peräkkäin.

– Veteen asettuminen ja kotiutuminen sekä taloudellisuus ovat harjoittelen seuraavia etappeja. Tavoitteena olisi eteenpäin menevä ja sulava uinti, mutta kuitenkin samalla vahva ja hyvän tuntuinen suoritus, Maija listaa. Uintiaikojen parantuminen on myös yksi tavoitteista, mutta kulkee kuitenkin käsi kädessä muiden kanssa. – Harjoittelen tällä hetkellä fiilispohjalta, mutta uintia säännöllisesti kaksi kertaa viikossa.

Uintiharjoitus, joka sopii opiskelijan tai työssä käyvän kuntoilijan kiireiseen elämänrytmiin:

– Tämä harjoitus on yksi niistä, jonka teen viikoittain aamu-uintina. 30 minuutin uintitreeni sopii esimerkiksi työssä käyvälle erittäin hyvin aamun aloitukseksi ja ohjenuorana voisikin pitää sitä, että on parempi tehdä puolituntia joka viikko kuin kerran kuussa tunti, Maija kertoo. Myös työmatkat kannattaa ottaa hyötykäyttöön.

Lisätietoja


Maijan suosikkiharjoitus:

Alkuverryttely: 150m
10 x 25m potkut laudan kanssa (parittomat mennään rennosti loppua kohti kiihdyttäen ja parilliset kovasti alusta aloittaen ja rennosti lopettaen)
10 x 25m lättäreillä (1. 25m on tarkoitus mennä hiljempaa kuin 10.)
10 x 25m vapaauintia (parittomat mennään rennosti loppua kohti kiihdyttäen ja parilliset kovasti alusta aloittaen ja rennosti lopettaen)
Loppuverryttely: 50m
Yhteensä 1000m

Triathlonkisojen tuloksia:
Joroinen 2009, puolimatka: 42.40, 3.07.23, 1.54.04 – 5.44.06
Nokia 2009, puolimatka: 43.49, 3.52.48, 2.13.10 – 6.05.58

 

Arja Lemmettylä

Arja Lemmettylä

Koulutus: YTM, BBA
Ammatti: vakuutussihteeri
Asuinpaikka: Helsinki
Seura: HelTri

Triathlonin parissa noin 10 vuotta erilaisissa tehtävissä. Ennen kaikkea leireillä ja kisoissa urheilijoiden tukena ja turvana. Tuttu näky kisapaikoilla lukuisten reppujen ja muiden varusteiden kanssa sekä joukkueenjohtajana arvokisoissa. Maajoukkuetriathlonistin vaimona ja hänen henkisenä valmentajana toiminut jo useamman vuoden. Omat tavoitteet huippukuntoilussa ja omien rajojen etsimisessä. Suomen Triathlonliiton hallituksen jäsen vuodesta 2009 alkaen, jota ennen useita erilaisia luottamustehtäviä muun muassa yleisurheilussa ja salibandyssa.

 

www-sivu: www.arjalemmettyla.blogspot.com/

Lisää kommentti